tiistai 22. huhtikuuta 2014

Tervetuloa paratiisisaarelle

Matka CebuPacificilla Filippiineille ei ollut helpoin mahdollinen: iltalento Manilaan, jossa olimme suunnitelleet nukkuvamme kentän penkeillä odotusajan aamun jatkolennolle Cebuun. Lennoissa ei mitään valittamista, mutta NAIA eli Manilan kenttä yöaikaan on jotain hämmästyttävää! Koko ajan eli yö yhdestä aamu kuuteen (ja siis oletettavasti kellon ympäri yhtä lailla) ihmiset hulisee ympäriinsä ja poppi soi täysillä ja jossain kulman takana joku piikkaa ja poraa lattiaa. Yritä siinä nyt sit kuhmuraisella metallipenkillä kaiken keskellä nukkua. 

Mutta kaiken lentämisen ja 3 tunnin automatkan jälkeen saavuimme perille Moalboalin Savedraan Cebun länsirannikolle, pieneen paratiisiin nimeltä Seagates T Breeze Coastal Resort. Vastaanotto oli hymyilevä ja välitön. Isäntämme on kuusissa kymmenissä oleva mukava welssi ja emäntä filippiino. 
Lisäksi pari tyttöä häärää keittiössä ja laittaa meille oikein hyvää ruokaa. Ravintolasta saa jälkiruoaksi makeimpia ja kypsimpiä koskaan syömiäni tuoreita mangoja, tai juomaksi kookospähkinän.

Meillä on täällä kaislakattoinen pieni talo, jolla on oma terassi puutarhaan täynnä erilaisia kukkivia puita. Ja puiden lomassa juoksentelee kanoja ja kukko. Ja terassin katossa asuu joukko pieniä kalpeita gekkoja, jotka tulevat pimeällä esiin syömään hyönteisiä. Ja niiden yläkerrassa, aivan katonharjalla on pääskysten pesä.

 


Ja kaikki aukeaa merelle. Siniselle, kirkkaalle merelle, jossa uivat kilpikonnat ja moniväriset pienet kalat. Näimme, kun vuokrasimme snorklauskamat ja lähdimme rannasta vain suoraan sukeltelemaan. Täällä ei ole hiekkarantaa, vaan ranta kohoaa vedestä jyrkkänä ja muutamasta kohdasta portaat vievät suoraan aaltoihin. Pienenä vitsauksena vedessä ovat läpnäkyvät meduusat rihmoineen, jotka jättävtä ikävän polttavan jäljen iholle.





Mutta päästiinpä aikalailla toisiin tunnelmiin vuorokauden matkustamisella: urbaanin ja kolean Kioton lyhtyjen loisteesta ja ihmisvilinästä Filippiinien kuumuuteen ( yö 23, päivä 30) keskelle kaskaiden sirkutusta, vuohien, koirien ja erilaisten lintujen ääniä, kirkkaan tähtitaivaan alle.

Väsyneenä, mutta onnellisena
J ( T nukahti jo)



5 kommenttia:

  1. Vau,pääsisipä gekoksi kattoon..

    VastaaPoista
  2. Oih, onpa kaunista. Riippumatto ja aavameri.Ajatusten virta, kiireetön elämä, luonto. Nauttikaa jokaisesta sekunnista. Ainutlaatuisia hetkiä..

    VastaaPoista
  3. Tää blogi on ollut mun flunssapäivien pelastus :):) ihania juttuja ootte nähny ja kokenu!
    Elämyksellisiä Filippiinejä! Viettäkää ihanat viikot siellä auringon alla lomaparatiisissa :) t.kaisa

    VastaaPoista

Hei, kerroin jo meidän kuulumiset, nyt on sun vuoro.